Syysloman kohokohta: Billy Talent @ Rytmikorjaamo

Syysloma oli ja meni, ja ehdottomasti kohokohdaksi jäi tietenkin meitsin ja Heinin reissu Seinäjoelle, päätarkotuksena mennä reivaamaan Billy Talentin tahtiin Rytmikorjaamolle. Ekaks junailtiin Jyväskylästä Seinäjoelle, nukuttiin siellä taas sukulaisten luona yömme ja perjantaina suunnattiin Rytmikorjaamon ovien eteen jonottamaan noin kuudeksi tunniksi. Sillon kyllä meinas perse vähän jäätyä ja maha murisi nälästä, mutta oli se sitten sen arvoistakin kun päästiin sisälle ja showtime oli 23:00.

Kampan ja Hempan hampulipumpuli-hetki torstaina, enough said.

Tytöt ennen keikkaa..

... tytöt keikan jälkeen. Oliko ees mahtavaa.

Melkein parituntisen ajan me siellä hypittiin ja laulettiin mukana, pyyhittiin hikeä otsalta ja miltei itkettiin ilosta, niin mahtavaa se oli. Ben oli niiiin mukana ja Ianin hymy, kun bändi palas encoreen lavalle :----))). On ne ihan törkeen mahtavia miehiä ja ihailen niiden intohimoa tuohon touhuun.

tyhjä lava ja taustakangas ♥

Billy Talent @ Rytmikorjaamo 19.10.2012, loved it.

kuva Billy Talentin facebook-sivulta.

Lauantaina palasin Billy Talentin kiertuepaidan ja Green Dayn levypaketin rikkaampana, eihän tuo jälkimmäinen tähän mitenkään liity mutta tulipahan ostettua sekin. Kokonaisuutena reissu oli ihan törkeen kiva ja eturivi on paras, totesinkin paluumatkalla "Jos mä nyt kuolen, niin ainakin kuolen onnellisena". So true, vaikka lauantai-iltana olikin keikkamasiksen vuoro ja hassua se on nytkin ajatella että oltiin oikeesti siellä keikalla. Huhhuh.

Pari päivää kipeillyt Kata kiittää ja kuittaa, taisin vähän kylmettyä siellä keikkajonossa hytistessäni mutta se on ongelmista pienimpiä. Toivottavasti teillä kaikilla oli kiva syysloma / tulee olemaan, jos ei vielä ole ollut!

Keikkastressi ja sekavat fiilikset.

Huhhuh. Tuntuu ihan sille että en ois päivitelly tänne mitään taas kuukauteen, ihan niinkun ois tapahtunut hirveesti kaikkee vaikkei ookkaan. Tai no ehkä on. Varoitan jo alkuun siitä että tää on erittäin sekavaa.

katsokaa korvaa ! tykkään siitä hurr.

Koeviikko oli ja meni, pakko myöntää että oon tyytyväinen numeroihin, huonoin oli hissan 7½ ja paras matikan 10-. Ihana lyhyt matikka kun mäkin voin loistaa (♥). Tosin oli tyhmää että sain psykasta vaan 8+. Mutta en valita nyt. Meillä oli viimeviikolla kunnallisvaaleihin liittyvä vaalipaneeli ja kuunneltiin kuuden ehdokkaan lärpätyksiä ja mun mielestä 3 niistä oli täysiä sukkia. Jos äänestäisin niin mulla olis kaks vaihtoehtoo, harmi etten äänestä. Ja ihan niinkun kunnallisvaaleilla muutenkaan hirveesti mitään iloa syntyis tähän elämään, kaikki päätökset mm. lukion remontista tulee kompromisseina. Koska meidän lukio tarvitsee siis remonttia, jota ei välttämättä tule.

ps. ihailkaa tätä nörttiluolaa, tajusin että saan musiikit kuulumaan n. 10 kertaa kovempaa? ihana telkkari.

Kirjotin ton kaiken ylläolevan noin 2 minuutissa, en kestä kun mulla on niin kova kiire ja stressi taas menossa. Syysloma on meneillään ja jostain syystä en saa mitään aikaseks, meitsin pitäis tehä äikkää kahen kurssin tehtävien edestä ja en oo saanu tehtyä mitään. Kemiaa oon sentään opiskellut, hyvä minä. Syysloma alkoi aika heppailufiiliksellä, eilen olin tunnilla ja tänään kävin itsenäisesti humppailemassa Rasmuksella ja hyppelin Lillillä myös, huomenna oon menossa taas tunnille ja ohgod. Heppojaheppojaheppoja, oon niin heppatyttö taas että huhhuh. Ainiin ja oon myös leipuri Hiiva, oon tehny tässä brownieseja ja kaikkee muuta nannaa.

Huomenna pitäis varmaan pakata tavaroita jo valmiiks ja ehkä ostaa myös junaliput ja toivon ihan hirveesti etten unohda keikkalippuja, muuten Heini varmaan löis mua naamaan aika kovaa jos en itse tekis sitä ensin. Torstaina junaillaan Jyväskylästä Seinäjoelle, vietetään siellä taas mummolaöitä ja perjantaina on Rytmikorjaamolla Billy Talentin keikka jota oon oottanu muuten niin perkeleesti. Näin jo painajaista siitä että ne perui keikan viimehetkellä ja heräsin märät vanat poskilla.

Ekaks stressasin siitä että en osaa suunnistaa Seinäjoen keskustasta Rytmikorjaamolle, mut todennäköisesti onnistun kyllä siinä mahtavasti ja pääsin siitä pelosta jo irti. Nyt mulle kuitenkin iski hirveen kovaa kasvoihin se, että en tiedä minkä kameran otan reissuun ja keikalle. Mun armasta 600D:tä en sinne uhraa eikä varmasti saisikaan, meiän perheen digipokkarit on rikki lukuunottamatta Canonin SX10is-kameraa, joka on sellanen "Brigde" - välimuoto järkkärin ja pokkarin välillä. Ja sekin vastaa kooltaan melkeen digijärjestelmää joten taidan itkeä verta, en mä sitäkään halua uhrata. Heinin pieni ja olematon digipokkari on tällä hetkellä yks mun toivoistani, tosin siitä ei oo varmuutta että saako sillä otettua kuvia ollenkaan, ja yks vaihtoehto on kanssa se, että ostan jonkun halvan kameran Jyväskylästä ennenkun juna lähtee. Ehkä kysyn huomenna iskältä enkä pohdi tätä yksin, muuten mun aivot räjähtää.

onpas samanlaiset poseeraukset lol.

Kauheesti sekavaa tekstiä joka ei varmaan kiinnosta ketään, mutta lukekaa ihmeessä silti. Voitte olla ilosia jos ette stressaa turhista asioista niin paljoa kuin mä. Ainiin ja camera is not my bestfriend right now, joten tylsiä kuvia.

Mitä onni on.

Onni on, että tuoksun tänään kukille.

Onni on nutturan sutaiseminen päähän ja kollareiden veto jalkaan kotiintullessa.

Onni on conversejen laittaminen juhliin korkokenkien sijasta.

Onni on, jos ei ajaudu ajattelemaan liikaa iltaisin.

Onni on, jos itsetuntoa ei poljeta pohjamutiin heti kättelyssä.

Onni on, kun voi laulaa niin lujaa kuin haluaa ja kukaan ei kuule.

Onni on, kun voi katsella sisältä sadetta ja juoda kaakaota.

Onni on ihmiset ympärillä.

Onni on myös joskus olla yksin.

Onni on saada muut hymyilemään omilla teoilla.

Onni on, jos saat minut luottamaan sinuun.

Onni on, että minulla on sinut.