Hey girls, you are beautiful.

Koeviikko on vihdoin mun osaltani ohitse, huomenna vietän jopa ansaittua vapaapäivää, joten pääsen vihdoinkin tekemään jotain bloginkin eteen. Oli muuten oikeasti ihan hirveä koeviikko, ei yhtään koetta josta olis tullu semmonen "tää oli helppo, tästä voin odottaa hyvää numeroo"-olo.

Kokeista kukkaruukkuun, mua on ruvennu kiehuttamaan hirveesti nää kauneusihanteet nykypäivänä. Ei sillä, jo aiemmin oon ollut sitämieltä että ne on epäinhimillisiä, mutta nyt kun ollaan vielä puhuttu näistä, niin kyllä muuten ottaa aivoon. Nykyajan teineillä ja muillakin eläjillä, rankasti yleistäen, on todella vääristyneet kuvat normaaleista vartaloista. Kaikki katsoo vaan joidenkin julkkisten kuvia ja kauniiden ja mahtavaäänisten kaunottarien pyllynkeikutusvideoita. Sitä ei tajuta, miten paljon niitä oikeasti photoshopataan ja kuinka monessa kauneusleikkauksessa nekin naiset ovat saattaneet käydä. Haaveillaan vaan samanlaisesta, isosta ja kiinteästä takapuolesta yhdistettynä superisoihin, kiinteisiin rintoihin ja pyykkilautavatsaan. Ei se ole sitä normaalia, johon pitäisi pyrkiä ollakseen kaunis.

näättekö eron reisissä ja muussa kropassa?

entäs tuo maha, ihonväri ja reidet?

kuinkas Britneyn kasvot, selkä ja vatsa?

Karu totuus vaan on, että julkkiksetkin on ihmisiä. Ei nekään oo kaikista kauneusleikkauksista sun muista huolimatta täydellisiä, ei nekään omista täydellisen virheetöntä kroppaa ja naamaa. Ei meidänkään tarvitse. Ei kenenkään tarvitse. Jokainen ihminen ikääntyy, ja jokainen meistä on kaunis sellaisena kuin on. Kim Kardashiania pidetään kauniina, vaikka reisiin onkin kertynyt vähän selluliittiä. Johtuuko se sitten siitä, että hänestä näytetään aina photoshopattuja kuvia - sitä en tiedä. 

Eniten pistää silmään tälläset "mä en ole se meidän luokan laihin ja suosituin" tai "en mä voi koskaan olla suosittu, koska en oo laiha" -jutut. Herranjumala ihmiset, ei kukaan ole suosittu sen takia että se on laiha. Tai jos onkin, niin sitten on kyllä harvinaisen pinnallista porukkaa. Itsevarmuus ja se, että kannat itsesi ylpeänä siitä millainen olet, se on se joka ihmisiin kolahtaa. Sellaisen ihmisen kanssa on helpompi ja mukavempi olla, joka ei jätä tekemättä jotain "painonsa" tai "rumuutensa" takia, ja joka ei jauha asiasta koko ajan. 

Kuinka monen mielestä ylläoleva nainen on kaunis? Eiköhän kaikkien meistä. Ja katsokaa hänen vatsaansa, käsivartta ja rintamusta. Onko hän kaunis sen takia, että hän on laiha? Ei. Hän on kaunis, koska hän kantaa itsensä upeasti. 

Karu totuushan on myös se, että kaikilla meillä ei ole mahdollisuuksia olla se laiha tyttö, jonka solisluut ja lantioluut törröttävät joidenkin mielestä kauniisti, toisten rumasti. Vartalot on erimallisia, ja esimerkiksi minulla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta omistaa koskaan sellaista "ihannekroppaa". Hartiani ovat suhteellisen kapeat, käsivarret isot, selkä hirvittävän lyhyt ja sitä kautta myöskin vatsan alue, isohkot rinnat, keskivertolantio, liian pitkät jalat joissa reisissä on enemmän lihasta kuin koko muussa kropassa. Pohkeet taas ovat kapeat ja pienet. Kuulostaako mahtavalta? Ei varmaankaan kenenkään mielestä. En minä siltikään ole se syrjitty ja jota haukutaan rumaksi, koska pyrin kantamaan itseni ylpeästi. En voi vartalolleni mitään, joten sen kanssa on vain elettävä. Tottakai minullakin on niitä päiviä, jolloin vihaan vartaloani ja itseäni, mutta sitten muistutan itseäni, että kaikissa on virheitä.

Myös hirvittävä treenaaminen sen takia, että saisi unelmakropan ja olisi "suosittu"... Mä en nää siinä mitään järkeä. Liikunnasta katoaa ilo, siitä tulee kauheaa suorittamista ja paineet ovat hirveät. Vielä kun ei sillä kropalla ole mitään väliä ystävyyssuhteiden tai seurustelusuhteiden luomisessa, jos tapaa vaan oikeanlaisia ihmisiä jotka eivät ole niitä kaikista pinnallisimpia Pirkkoja. Tottakai liikunta on tietyssä mittakaavassa terveellistä ja hyvästä kropalle, mutta liika treenaaminen on vaan hyi. Ainakin minun mielestäni. Sitä paitsi, ei ne miehetkään ajattele, että tytön on pakko olla laiha että siitä voisi tykätä. Ei todellakaan. Kyllä useimpien mielestä naisessa saa olla jotain pehmeää, eikä vain törröttäviä luita tai kivikovia lihaksia. 

Tuntuu, että nyt oon puhunut. Mitkä on teidän mielipiteet aiheesta, keskustelua kehiin!

Koeviikon piristysruiske: The Used @ Circus

Oikeasti mun pitäisi vaan nukkua ja päntätä, mutta pakko on päästä tekeen nopee tilannepäivitys. Nyt oon siis turvallisesti taas kotona, pakko myöntää että en kaipaa Helsinkiin taas vähään aikaan. :---D Liian iso kaupunki mulle.

Eilen siis junailin itseni ylläolevan näköisenä Suonenjoelta Helsinkiin, ihmettelin suuren kaupungin vilinää ja ootin että Milkan ja Lotan juna saapuis. Mentiin melkein heti jonottamaan, jonoteltiin ehkä puoltoistatuntia Circuksen edessä kylmästä hytisten kunnet meidät päästettiin sisään. Heti päästiin huonoille paikoille, jostain syystä eturiviin oli menny kaikki pituudella siunatut ihmiset. Ei kiva, mutta myöhemmin meidän paikat kyllä vaihtuikin!

Eka lämppäri, New Deadline, oli yllättävän okei suomalaiseks. Yleisö oli vaan ihan kuollut (meidät mukaanlukien), ja lahnattelu jatkui vielä tokankin lämppärin, Lower Than Atlantiksenkin aikana. Tosin sen aikana tuli pitti, ja siinä meidänkin paikat vaihtu kun käytiin vähän riehumassa. :--D
Ennen The Usedia me saatiin jopa hyvät paikat, mutta kun bändi alotti, niin huhhuh.. Ei kyllä enää ollu kuolleesta yleisöstä tietookaan! Välillä kävi jopa vähän epämukavaks olo kun humalaiset rynni ja töni muita ihmisiä, mutta loppujenlopuks Used oli törkeen hyvä. Todellakin näkemisen arvonen.

♥ ihana nokian kuvanlaatu, nauttikaa näistä!

Nyt oon sit Usedin paitaa ja Bert McCrackenin halausta rikkaampi! Mentiin keikan jälkeen mäkkiin ja eiköhän bändiläisetkin kohta tuu sinne ja pienen hyperventiloinnin ja sönkkäyksen jälkeen sain tosiaan halattua Bertiä, dream came true kun keikalla en välillä nähnyt yhtään mitään sieltä ihmisten seasta. :--D Kamppilahnatuksen jälkeen 4h bussissa Jyväskylään, parin tunnin tauko ja taas pari tuntia bussissa ja nyt oon kotona. Ja onnellinen. :---)

School sucks. And so do you.

Blogiin kirjottelu jää nyt vähän vähälle, yksinkertasesti mun elämässä ei tapahdu yhtään mitään muuta kuin koeviikko ja koulujutut. En ees tajua miten meille voidaan antaa niin paljon tehtäviä äikästä kokeen lisäks.. On alkanu tulla jo ikävä entistä äikänopettajaa jota Yarcceliks kutsuttiin, vaikka sen kursseilla ei sit tehtykään oikein mitään. :---D 
Huomenna lähen just sopivasti karkuun viimestä koulupäivää ennen koeviikkoa, nimittäin The Used soittaa Circuksessa Helsingissä! Kyseessä on "poikien" eka Suomen keikka ja huhuhh toivon vaan että ne on yhtä hyviä livenä kuin albumeillakin. (: Kauan oon jo niiden Suomeentuloa oottanutkin, harmillista vaan että tulevat sitten keskellä viikkoa, tiistaina, vieläpä Helsinkiin asti.. Keskiviikosta taitaa tulla meitsin kannalta hupaisa päivä, edeltävä yö bussissa matkustaen ja aamulla saavun tänne pänttäämään vielä kokeisiin.. :---D Voi olla että keskiviikko-iltana simahdan kaheksalta.
Ens vuoden rahatilanne näyttää jo nyt köyhältä, kaikkien muiden suunnitelmien lisäks Green Day on tulossa kesällä Helsinkiin ja sinne todellakin tieni vie! Toivottavasti Provinssiin tai Ruissiinkin saataisin jotain hyviä esiintyjiä niin tulis oikee keikkakesä. :--) Samaan aikaanhan Tuskassa on Asking Alexandria ja keväällä Black Veil Brides on tulossa tänne, mutta saa nähä, pakko varmaankin koittaa säästellä rahoja.. 

Kohta on joulu mut ekaks koeviikko, pakko palata kirjojen ääreen! Kiireiltäni koitan joskus kirjoittaa taaas.

© tumblr

tän tahtiin meitsi siis huomenna aikoo reivata:

Minä haluaisin.

we♥it

Haluaisin taas hirveästi asioita.

Haluaisin päästä töihin ja ansaita rahaa.

Haluaisin motivoitua koulun suhteen ja saada parempia arvosanoja.

Haluaisin muuttaa omaan asuntoon ja sisustaa sen nätisti.

Haluaisin uusia tuttavuuksia.

Haluaisin osata elää hetkessä ja olla onnellinen sen ansiosta.

Haluaisin motivoitua urheilemaan ja laihduttamaan.

Haluaisin osata ilahduttaa ihmisiä olemassaolollani.

Haluaisin olla kärsivällinen ja rakastettava.

Haluaisin olla parempi minä.

Haluaisin riittää itselleni.

tumblr

You bring out the beast in me.

Vihdoin ja viimein mun kuulumisia taas. Oon ahertanu ihan pirusti koulujuttujen kanssa, hajottanu päätäni ylipäätään kouluun ja eilen lähin tsekkaamaan Kuopion uuden kauppakeskuksen, Matkus Shopping Centerin! Torstaina oli grand opening ja kaikki avajaistarjoukset on sunnuntaihin asti, niiden perässähän siellä piti mennä pyörähtämään.

Ekassa kuvassa mun uusin rakkaus, vitivalkonen Stargazerin meikkivoide Cybershopista. Oon niin onnettoman kalpee, että kaikki markettimeikkivoiteiden vaaleimmatkin sävyt on meitsille liian tummia/oransseja/keltasia, joten tästä lähtien teen aamulla aina pienet cocktailit markettimeikkivoiteista ja tosta valkosesta! Eka kokeilu on ainakin hirmu toimiva. Tokassa kuvassa Fishbonen farkut New Yorkerista, rakastan sitä kauppaa oikeesti. Törkeen kivat housut.

Viimesen viikon naamailut, ai että. Poden pientä naama- ja tukkakriisiä, en tiiä mitä tekisin millekkään just nyt. Tiiän vaan että keväällä värjään tukan taas punaseks, mutta sitä ennen oleva aika on vähän kysymysmerkillä. Vietän iltaa koiran kanssa kaksin, Jannika kävi piristämässä elämää ja huomenna vuorostaan näkee Allua ja Jannikaa kumpaakin. Uuujeeeee, jospa heräisin huomenna ennen puoltapäivää.